Toisen erän summaus

Toisen erän viimeisen päivän aloitti Bryan Cheng

Lauri: Cheng astui sisään dollarihintojen huulillaan. Kilpailun itsevarmin soittaja hyvässä ja pahassa. Laatusoittaja, jatkoon!
Emma: Sello ei ollut ihan vireessä ja intonaatio heitteli hieman. Hyvä showmies tähän Tšaikovskiin ja kontakti kapellimestariin oli hyvä, mutta välillä soitto meni prässäykseksi. Hänellä on käytössään hieno sello, mutta tällainen soitin olisi vaatinut enemmän tutustumista sen herkkyyksiin ja ominaisuuksiin.
Eero: Kun mekkoja on nyt kehuttu, täytyy erikseen mainita tämän esiintyjän hienot sukat ja matchaava taskuliina. Cheng paljasti, että finaalissa voimme odottaa lisää erityisiä tyylivalintoja! Viidennessä variaatiossa olevat trillit olivat finaalin parhaat ja hienoa rubatoa ja variaatiota löytyi myös teemasta.
Jonathan: Pitkä linja uupui ja soitossa oli mun makuun liikaa maneereita.

Toisena soitti Michiyaki Ueno

Eero: Ei juurikaan ottanut kontaktia kapellimestariin. Soitto ei ollut yhtä briljanttia kuin edellisessä erässä. Ueno loi kuitenkin kokonaisen maailman ja rakensi hienon kokonaisuuden. Tarkkaa soittoa loppuun asti, vähän ehkä varman päälle.
Emma: Selkeä ja elävä soittaja, joka ehtii maistella joka ääntä! Soundin suuruus ei valitettavasti ihan vastannut soittajasta lähtevää energiaa.
Jonathan: Hyvää imua soitossa. Muistikatkos näytti säikäyttävän, eikä soitto enää palautunut ennalleen. Ueno soitti lähinnä otelaudan päällä – tallan lähellä käyminen edes joskus olisi tuonut soittoon aika paljon lisää.
Lauri: Alkuerän perusteella odotin paljon enemmän. Olisin kaivannut enemmän syvyyttä sointiin, kaikki jäi nyt pintapuoliseksi. Ison orkesterin edessä Ueno ei kukoistanut. Ikä tuo varmasti lisää kokemusta.

Kolmantena esiintyi Leonardo Chiodo

Jonathan: Orkesteri ja kapellimestari ei päässyt aina mukaan. Alussa huomasin jännittyneisyyden. Teknisissä paikoissa Leonardo osoitti suurta varmuutta ja helppoutta. Mahtavaa että Suomi edustaa finaalissa!
Lauri: Sympaattinen esiintyjä ja omaleimainen virtuoosi. Aito vaikutelma – ei kosiskellut soitollaan, vaan oli oma itsensä, Leonardo. Olen iloinen hänen jatkopaikastaan.
Eero: Leonardon soitossa vakuutti sama syvällisyys jota kiittelin jo alkuerässä. Mahtava nähdä miten onnelliselta hän vaikutti orkesterin edessä kumarruksissa. Ajoittainen hätäisyyys häiritsi kuitenkin minua – erityisesti nopeissa jaksoissa.
Emma: Varmaa solistista esitystä häiritsi jännittyneisyys läpi koko Tšaikovskin. Soitto kuulosti paremmalta kuin näytti – ergonomiatsekkaus olisi paikallaan, ja ryhdin korjaus voisi myös vapauttaa soundia. Teknisesti erittäin taitavan Chiodon parhaimmistoa oli jälleen nopeat jaksot, mutta laulavat jaksot kaipasivat lisää vapautta ja rauhaa. Chiodo oli ehdottomasti kilpailun kohteliain soittaja – jo toisessa erässä hän halasi pianisti Valeria Resjania ja kiitti nyt orkesteria ja kapellimestari Eva Ollikaista suurin elein! Sympaattinen esiintyjä!

Viimeinen välierän kilpailija oli sotaratsu Brannon Cho

Eero: Oli huikea esitys. Jury sitä Elgar-soittoa, mitä kaipasin! Cheng todella tunsi teoksen, tuntui kuin hän olisi soittanut koko orkesteria. Erityisesti tykkäsin finaalin sello-bassokohdasta, jossa Cho soitti nimenomaan sektiolle eikä yleisölle. Älykäs tulkinta!
Lauri: Hän lunasti odotukset! Aistin alussa pientä jännittyneisyyttä, mutta mitä pidemmälle päästiin, sen varmempi olin hänen finaalipaikastaan! Odotan erityisesti hänen Haydniaan. Bravo!
Jonathan: Pitkää linjaa kauttaaltaan, etenkin hitaissa pätkissä! Toisessa osassa spiccato-paikat eivät kuulostaneet niin vaivattomilta kuin olisi toivonut. Kauttaaltaan erittäin vahva esiintyminen, finaalipaikka ei tullut yllätyksenä.
Emma: Ihana muusikko! Herkkä, hienostunut ja rauhallinen. Välillä kaipasin hieman vibraton variointia, ja välillä vibrato ei pysynyt loppuun asti. Elgarin kolmas osa oli huikea! Hieno muusikko ja taiteilija, finaalipaikkansa ansainnut.

Koko Varjoraadin puolesta: Finaalipaikat jättivät paljon kysymyksiä ja jopa kyseenalaistamme tuomariston päätöksiä. Mutta kuten kilpailuissa on huomattu, aina tulee yllätyksiä. Tuomaristo koostuu kahdeksasta eri kansalaisuudesta ja kahdeksasta eri kulttuurista, joten on selvää, etteivät kaikki kilpailijat voi miellyttää kaikkia. Kaikki kunnioitus kuitenkin tuomariston päätökselle. Varjoraadilla olisivat menneet nimet toisin. Emma osasi nimetä eniten oikein – 5/6!

Suuria taiteilijapersoonia olisimme arvostaneet enemmän kuin tuomaristo, mutta on sanomattakin selvää, että persoonat jakavat aina eniten mielipiteitä isossa kansainvälisessä raadissa. Kułakowskia ja Sendetskiä olisimme kuunnelleet mieluummin kuin monia muita, mutta heistä tullaan varmasti vielä kuulemaan muualla. Tässä taas todistettiin, että kilpailut ovat tasaisen hyville kilpailusoittajille eikä taiteilijapersoonille!