PAULON SELLOKILPAILUJEN VAHVA STARTTI

Terveisiä Helsingin Konservatoriolta Paulon sellokilpailun ensimmäisestä
erästä!

Tänä kauniina maanantaiaamuna Varjoraadin penkkirivillä istuivat kapellimestari Eero Lehtimäki (joka tosin joutui poistumaan piakkoin), sellisti Lauri Rantamoijanen sekä viulisti Emma Mali.

Aamupäivän soittajat olivat soittojärjestyksessä Zlatomir Fung, Jérémy Garbarg, Johannes Gray, Irena Josifoska ja Minji Kim.

Kilpailun avasi sellisti Zlatomir Fung.

Lauri: Vahva avaus kilpailulle! Luulisi, että olisi haastava paikka aloittaa kilpailu, mutta tällaista painetta ei tästä tyypistä näkynyt. Unohti ihan olevansa kilpailussa, kun tilanne tuntui enemmän konsertilta.
Emma: Kyllä oli vahva avaus! Povaa kovaa tasoa kilpailulle tällainen sellismi, jota kuultiin jo ensimmäisessä kappaleessa.
Lauri: Ohjelmistovalinta oli myös monipuolinen ja uskon kyllä, että tällaista soittoa voisi kuulla finaalissa.
Emma: Mun mielestä E-P Salosen biisi oli Fungin parhaimmistoa. Kaikki vahvat efektit ja atmosfääri tulivat tässä esityksessä tosi hyvin esiin.
Lauri: Mustakin tämä oli hyvä valinta etenkin Schumannin jälkeen, tuli tosi kivaa kontrastia.
Sekä Schumann että Chopinin etydi kosketti ja puhutteli.
Emma: Naoko Ichihashi teki kyllä fantastista työtä! Fungilta kaipasin enemmän kamarimuusikkoutta, mutta Naoko tuki häntä erinomaisesti.
Lauri: Viime kilpailun voittaja Kian Soltani soitti silloin saman Schnittken Naoko Ichihashin kanssa, ja se jäi sieltä mieleen yhtenä parhaimmista tulkinnoista. Tämä oli myös vahva esitys, mutta jäi ehkä hieman akateemiseksi.
Emma: Näin on. Kaikkiaan kaipasin enemmän länsäoloa tältä nuorelta taiturilta. Taitava kilpailusoittaja hän on jo nyt, mutta ikä tuo varmasti vielä lisää herkkyyttä ja monipuolisuutta.
Lauri: Faurén Papillon eli “perhonen” liiteli kauniisti tavoittaen kuulijan.

Kilpailun toinen oli ranskalainen Jérémy Garbarg.

Lauri: Tykkäsin kyllä tästä Debussystä, ranskalainen musiikki selvästi sopi hänelle hyvin.
Emma: Garbarg otti mun mielestä kivasti aikaa, tuli sellainen olo, että hän on aika kypsä muusikko. Hän uskalsi myös soittaa pianissimot tarpeeksi hiljaa, mikä on monissa kilpailuissa harvinaista.
Lauri: Kaipasin ehkä vähän enemmän sävyjä ja heittäytymistä. Debussystä niitä löytyi, mutta Brahms jäi hieman vaisuksi.
Emma: Debussy oli ehdottomasti hänen parhaimmistoaan. Brahms on hankalaa soitettavaa, mutta jäi nyt tosiaan vähän tasapaksuksi.
Lauri: Harmi, ettei ollut virtuoosikappaletta, tältä soittajalta olisi mielellään kuullut jotain ihan erilaista!

Kolmantena soitti yhdysvaltalainen Johannes Gray.

Emma: Kun Johannes soitti Debussyn ensimmäiset äänet, ihan ensimmäinen ajatukseni oli “WAU mikä saundi!”
Lauri: Samoin. Sellon sointi täytti koko salin, eikä persoonaa puuttunut tulkinnasta.
Emma: Totta! Löytyi sävyjä, eleganssia ja poweria juuri oikeassa balanssissa. Grey oli myös loistava kamarimuusikko, jihuu! Hän kuunteli pianistia herkästi, reagoi pianistin ajoituksiin ja sävyihin ja sai tällä tavalla sonaateista paljon irti. Välillä ehkä kilpailutilanteen tuoma jännitys veti intonaatiota turhan ylös, mikä onneksi oli aika satunnaista.
Lauri: Viimeinen kappale oli veikeä, charmantin virtuoosinen, ja sopi hänen taiteilijapersoonalleen.
Emma: Ja huh, mikä tempo vikassa kappaleessa! Ilahdutti, että joku pystyy tekemään musiikkia noin nopeassa biisissä. Kyllä jäi hyvä mieli tästä valovoimaisesta muusikosta.

Neljäs kilpailija oli serbia-unkarilainen Irena Josifoska.

Emma: Schubert ja Boccherini olivat kevyitä ja elegantteja.
Lauri: Kevyen briljanttia, mutkatonta soittoa. Ei kuitenkaan ihan saanut täytettyä tilaa soinnillaan, minkä kyllä voisi pistää instrumentin syyksi.
Emma: Sama fiilis jäi mullekin. Hiukan jäi pieneksi, vaikka hän kyllä yritti parhaansa, sello ei ehkä ihan antanut tarpeeksi.
Lauri: Tuntui, että hän joutui kaivamaan sellosta ääntä vähän turhaan. Soittajasta kuitenkin löytyi paljon temperamenttia!
Emma: Mua ilahdutti, että täältä löytyi kappale, jonka olen itse soittanut! Tämä oli ihan erilainen tulkinta, mitä viulistien keskuudessa yleensä kuulee. Hyvin persoonallinen, vaikka välillä kaipasinkin ihan fraasien luontaista kaarta.
Lauri: Kaikien kaikkiaan ohjelmisto oli Josifoskalla hyvin hallinnassa, ja hänestä löytyi sielukkutta ja luonnetta, vaikka soitin rajoitti häntä jonkin verran.

Aamupäivän viimeinen kilpailija oli Minji Kim.

Emma: Kaunis mekko!!!
Lauri: Kim oli neljä vuotta sitten välierässä. Neljässä vuodessa hänen soittoon on mun mielestä tullut paljon solistisuutta.
Emma: Oli kyllä niin varmaa soittoa, ettei paljoa jäänyt sanomista.
Lauri: Brittenissä oli kivaa sähäkkyyttä, ja tämähän osui joka äänelle läpi koko ohjelmiston.
Emma: Kim soitti niin täydellisesti, että olisin jopa kaivannut hieman säröä ja riskipeliä. Mutta huippusoittaja ehdottomasti, ja näytti nauttivan soittamisesta!
Lauri: Paganini-variaatiot sopivat hänelle aivan loistavasti. Häikäisevää soittoa, bravo!
Emma: Erityisrispektit staccatosta, jonka hän sai toimimaan hitto molempiin suuntiin! Kova mimmi!

Kiitos kaikille, innolla odotamme tulevia huippuvetoja!